PK-yrityksillä paljon saatavaa oppilaitosyhteistyöstä

Yksi ammatillisen koulutuksen uudistuksen tärkeistä kysymyksistä on, miten pk-yritykset saadaan entistä tehokkaammin mukaan oppilaitosyhteistyöhön, arvioi Elinkeinoelämän keskusliiton osaamisen ja koulutuksen johtava asiantuntija Mirja Hannula.

Ammatillisen koulutuksen uudistus purkaa yhteistyön esteitä. Näkökulmaa on siirretty oppilaitosmaailmasta ja koulutusjärjestelmästä asiakkaan, opiskelijoiden ja työelämän tarpeisiin.

Avainsanoja ovat Hannulan mukaan asiakaslähtöisyys ja yhteistyö. Paras työelämäyhteistyön onnistumisen mittari yritysnäkökulmasta on se, tuottaako se yrityksille aitoa lisäarvoa.

Oppisopimuksen käytöstä entistä joustavampaa

– Olemme iloisia siitä, että yritykset mielletään opiskelijoiden rinnalla entistä selvemmin ammatillisten oppilaitosten asiakkaiksi. Kyse ei ole vain työpaikan saamisesta opiskelijalle, vaan sekä opiskelijan että työpaikan kaipaaman osaamisen kehittämisestä. Mielenkiintoista on, miten oppilaitokset kykenevät uudistumaan, miten yksilöllisesti ne pystyvät yritysasiakkaitaan palvelemaan, millaisia malleja työelämäpalveluiden järjestämiseen ja tuotteistamiseen syntyy, sanoo Hannula.

Työelämälähtöinen ammatillinen koulutus, jonka osa oppisopimuskoulutus on, tarjoaa pk-yrityksille ratkaisuja esimerkiksi tilanteissa, joissa avainosaajat ikääntyvät, uutta osaamista tarvitaan tai yritys kasvaa. Oppisopimuskoulutus voi myös tukea yritysten omistajanvaihdostilanteita.

– Ratkaisuja pitää hakea yrityksen tarpeen kannalta. Osaamiseen ja rekrytointivaikeuksiin liittyvät kysymykset ovat ajankohtaisia monissa yrityksissä. Ammatilliselta koulutukselta odotetaan nyt ketteriä, yrityslähtöisiä malleja vastata sekä akuutteihin rekrytointivaikeuksiin että osaamistarpeisiin pidemmällä tähtäimellä.

Työpaikalla tapahtuvat koulutukset muodostavat parhaimmillaan jatkumon, jossa koulutussopimuksesta siirrytään molemminpuolisen tutustumisen jälkeen työsopimukseen perustuvaan oppisopimukseen. Hyöty on molemminpuolinen, kun opiskelija työllistyy ja yritys saa motivoituneen työntekijän.

Mirja Hannula sanoo ammatillisen koulutuksen uudistuksen tuoneen joustavuutta oppisopimuksen hyödyntämiseen, sillä yritykset voivat hyödyntää sitä myös tiettyyn tutkinnon osaan tähtäävänä, jolloin oppisopimuksesta muodostuu hyvä väline henkilöstön osaamisen päivittämiselle tai uuden osaamisen hankkimiselle.

Rajapinnan toimivuus on kriittinen kysymys

– Pienissä yrityksissä nousee esiin kysymys siitä, miten ohjaus voidaan resursoida ja miten sen laatu voidaan varmistaa. Tähän yritys kaipaa vahvaa tukea oppilaitokselta, sanoo Hannula.

Hannula muistuttaa, että ammatillisilla oppilaitoksilla on perinteisesti hyvät työelämäsuhteet. Silti kehittymisen ja yhteistyön laajentamisen tarvetta on aina. Hän kannustaa oppilaitoksia aktiivisuuteen, jotta oppilaitosyhteistyön hyödyt tulevat tutuksi myös yrityksille, jotka eivät tällä hetkellä ole mukana kumppanuusverkostoissa.

Kyse on paitsi oppilaitoksen ja yritysten välisestä yhteistyöstä myös oppilaitosten välisestä koordinaatiosta. Yksi yritys voi tehdä yhteistyötä useamman oppilaitoksen kanssa. Tällöin oppilaitosten yhteneväiset prosessit helpottavat toimintaa.

Oppilaitosten ja työelämän rajapinnan toimivuus on Mirja Hannulan mukaan myös merkittävä kansallinen kysymys. Työelämän tulevaisuuden osaamistarpeiden muutoksista kertovat heikot signaalit on kyettävä tunnistamaan ja tiedon on välityttävä laajalti oppilaitoksen organisaatiolle, jolloin päätöksiä voidaan tehdä riittävän ennakoivasti. Tätä tietoa tarvitaan myös, kun tutkintoja uudistetaan ja päivitetään.

Kuva: Marjut Hentunen