Miksi tarvitsemme ammatillisen koulutuksen reformin?

Maailma muuttuu, ja ammatillisen koulutuksen on seurattava aikaansa. Ne muutokset, jotka ovat reformin kannalta oleellisimmat, koskevat työelämää, opiskelijoita, yhteiskuntaa ja kansantaloutta.

Työelämä muuttuu, ammatteja katoaa ja uusia syntyy. Jäljelle jäävät ammatitkaan eivät pysy samana kuin ennen, sillä työn sisällöt ja työn tekemisen tavat muuttuvat. Automaatio ja internet vähentävät käsillä tehtävän raskaan työn määrää. Toisaalta ihmisen on aina ohjattava koneita, joten lähes kaikissa ammateissa on osattava käyttää erilaisia ohjelmistoja ja hallittava isoja tietomassoja.

Talonmiehestä sähköasentaja ja asiakaspalvelun ammattilainen

Ennen talonmies teki lumityöt lapiolla ja kutsui paikalle sähköasentajan, jos kiinteistössä oli sähkökatkos. Nyt kiinteistönhoitaja käyttää pienkoneita lumenluontiin, osaa itse ratkaista sähköongelmat sekä toimii viestinviejänä taloyhtiön hallituksen, asukkaiden ja huoltoyhtiön välillä. Arviolta 65 prosenttia nyt peruskoulunsa aloittaneista valmistuu aikanaan ammattiin, jota ei vielä ole olemassa. Esimerkiksi pelinkehittäjä tai community manager ovat nimikkeitä, joita vielä 10 vuotta sitten ei ollut olemassa.

Opiskelijat muuttuvat. On sekä huippulahjakkaita että erityistä tukea tarvitsevia, nuoria ja aikuisia ja kaikkea siltä väliltä. Kaikilla on kuitenkin oikeus osaamiseen ja oppimiseen, ja tämän takia ammatillisessa koulutuksessa tarvitaan yksilölle räätälöityjä opintopolkuja. Toiselle enemmän käytännön tekemistä, toiselle enemmän suunnittelu- ja ideointiohjausta.

Yhteiskunta muuttuu. Suomessa on rikkaita ja köyhiä alueita ja ihmisiä, ja eriarvoisuus kasvaa. Ammattikouluilla on tärkeä tehtävä mahdollisuuksien tasoittajana. Sen on tarjottava jokaiselle nuorelle väylä ammattitaitoon, ammattiin ja itsenäiseen elämään. Lisäksi sen on tarjottava ammattia vaihtamaan joutuville mahdollisuus suunnata osaamista uudelleen, jotta uusi työpaikka löytyy. Myös työssä olevien on voitava kehittää ammatillista osaamistaan edelleen, jotta he pysyvät työn syrjässä kiinni tai voivat edetä uralla.

Kansantalous muuttuu. Suomi on kärsinyt hitaan kasvun vuosista, minkä takia myös koulutukseen on ollut ja on vähemmän rahaa. Kun määrärahoja joudutaan leikkaamaan, täytyy ammattikoulutuksenkin kohdistua aloille, joilla on kysyntää tulevaisuudessa. Koulutukseen suunnatut määrärahat on saatava muutoinkin entistä tehokkaammin käyttöön. Esimerkiksi aiemmin hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista on tehostettava, jotta opiskelija ei opiskele uudelleen sitä, mitä hän jo osaa. Resurssit on suunnattava puuttuvan osaamisen hankkimiseen kullekin yksilölle sopivimmalla tavalla, jotta jokainen opiskelija voi yltää omaan parhaaseensa.

Osaajia markkinoille joustavasti ja laajalla osaamispaletilla

Työelämän osaamistarpeet eivät ole enää yhtä selvärajaisia kuin ennen. Etenkin uudet osaamistarpeet syntyvät usein tutkintojen ja alojen rajapinnoille. Muun muassa tästä syystä ammatillisia tutkintoja on laaja-alaistettu ja yhdistetty. Esimerkiksi kasvatusalalla yhteen perustutkintoon sulautuu kolme vanhaa: lapsi- ja perhetyön, nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen sekä viittomakielisen ohjauksen perustutkinnoista tulee kasvatus-ohjausalan perustutkinto. Uusi puualan perustutkinto kattaa vanhat puulevy-, puurakennus-, puusepän- ja sahateollisuuden osaamisalat.

Työelämän muutokset ovat toki maailmanlaajuisia. Ammatillisen koulutuksen haaste on kaikkialla se, että mitä pidemmälle teknologisen kehityksen mahdollistama digitalisaatio leviää, sitä vähemmän tarvitaan perinteistä manuaalista ja suorittavaa työtä, joka on aina yhdistetty ammattikoulutukseen. Yhtälö muuttuu todella haastavaksi, kun todetaan, että ne alat, jotka ovat koulutusjärjestäjille helpoimpia ja nopeimpia opetettavia, ovat samalla myös aloja, jotka on kaikkein helpointa digitalisoida, automatisoida tai ulkoistaa.

Toinen haaste on pätevien osaajien saaminen työelämään silloin, kun yritysmaailma heitä tarvitsee. Perinteinen ’syksyllä sisään kouluun, keväällä ulos ammattiin’ -malli toki tuottaa osaajia, mutta jos työnantaja tarvitsee 20 osaajaa helmikuussa, hän tuskin voi odottaa kesäkuuhun tuoreimman opiskelijaerän valmistumista. Osaajia pitää saada markkinoille joustavasti ympäri vuoden.

Ammatillisen koulutuksen reformi vastaa näihin haasteisiin. Laaja-alaiset tutkinnot, puuttuvaan osaamiseen keskittyminen, työpaikan ja ammatillisen oppilaitoksen yhteistyön tiivistäminen, joustava haku koulutukseen ympäri vuoden ja koulutuksen rahoitusmallin muuttaminen tuloksia ja vaikuttavuutta painottavaan suuntaan ovat lopulta kaikkien etu. Muutos tuo hyvää opiskelijoille, oppilaitoksille, työelämälle, kansantaloudella ja loppujen lopuksi myös koko kansalliselle kilpailukyvylle.

Teksti: Viestintätoimisto VCA
Kuva: Skills Finland / Max Söderholm (Stadin ammattiopisto)