Kiihtyvä kehitys ammatillisen koulutuksen uudistuksen muutosvoimana

Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen sanoo, että ammatillisen koulutuksen uudistus varmistaa entistä enemmän ja aiempaa korkeatasoisempaa osaamista opiskelijoille, opettajille, työpaikoille ja koko Suomelle. Kyseessä on suurin koulutusuudistus pariin vuosikymmeneen. Sen taustalla on kiihtyvä muutos.

–Sanotaan, että maailma ei enää koskaan muutu niin hitaasti kuin nyt. Osaamistarpeet muuttuvat ja ammatteja syntyy ja katoaa. Osaamista on pystyttävä päivittämään läpi elämän. Tekoäly, robotisaatio ja digitalisaatio ovat osa maailmaamme ja elämäämme. Työpaikat, joihin ei liity ammatillista osaamista, häviävät, Grahn-Laasonen arvioi.

Uudistus kehittää oppilaitosten ja opettajien osaamista

Grahn-Laasonen sanoo Suomen ammatillisten oppilaitosten opettajien olevan osaamiseltaan maailman huippua. Heillä on avoin asenne kehittämiseen ja uudistuksen tarve on ymmärretty. Opiskelijat menestyvät kansainvälisissä ammattitaitokilpailuissa ja ammatilliseen koulutukseen tutustuu delegaatioita ympäri maailmaa. Myös ammatillisen koulutuksen vienti on käynnistynyt hyvin.

Silti muutos haastaa opettajan ammattia. Se tuo uusia työ- ja toimintatapoja, uusia oppimisympäristöjä ja vie opettajat entistä enemmän työpaikoille, kun oppimista kehitetään yhdessä työelämän kanssa tai arvioidaan opiskelijoiden suorituksia. Lisäksi opettajien tulisi hallita koulutuksen opetussuunnitelman osaamiskokonaisuudet, mielellään myös muiden oman ammattialansa osalta.

–Opettajakunta on ollut reformin valmistelussa laajasti mukana ja uudistusta on pilotoitu ammatillisissa oppilaitoksissa. Resursseja opettajien täydennyskoulutukseen on varattu syksystä 2017 alkaen, jolloin käynnistämme vuoteen 2019 ulottuvan opetus- ja ohjaushenkilöstön osaamisen kehittämisen toimenpideohjelman, Sanni Grahn-Laasonen toteaa.

Motivoiva uudistus

–Työpaikoilla tapahtuvan oppimisen lisääntyessä opiskelijat saavat jalan työpaikkojen ovenväliin. Tämä motivoi opiskeluun myös niitä nuoria, joiden mieli palaa peruskoulun jälkeen suoraan työelämään. Tavoitteena on, että jokainen nuori suorittaisi vähintään toisen asteen tutkinnon. Tavoitteen saavuttamisen tiellä olevaksi ongelmaksi on noussut opintojen keskeyttäminen, opetusministeri sanoo.

Uudistuksen avaimena on riittävä määrä laadukkaita työpaikkoja. Näiden löytymistä tuetaan muun muassa pienille ja keskisuurille yrityksille suunnatulla informaatiolla. Koulutussopimus korvaa työssäoppimistermin ja oppisopimus, reiluin ehdoin toteutettuna, säilyy sen rinnalla. Siirtyminen koulutussopimuksesta oppisopimukseen on jouhevaa, kun edellytykset oppisopimuksen solmimiseen saavutetaan.

–Lisääntyneestä yhteistyöstä hyötyvät kaikki osapuolet. Oppilaitokset saavat työelämästä oppimispaikkoja opiskelijoilleen. Yritykset ja julkisen sektorin työpaikat saavat palveluina esimerkiksi rekrytointikanavan ja osaamisen kehittämispalveluita myös olemassa olevalle henkilöstölleen. Opiskelijat saavat ajanmukaista koulutusta ja pienentävät työelämään siirtymisen kynnystään.

Yksi työelämä, yksi koulutusjärjestelmä

Uudistuksen punaisena lankana on osaamisperusteisuus ja asiakaslähtöisyys. Opiskelijan tukenaan hänellä on henkilökohtainen opetussuunnitelma, oma opintopolku. Osaamista voi jatkossa täydentää itselleen parhaiten sopivalla tavalla.

–Meillä on yksi työelämä ja yksi koulutusjärjestelmä. Uudistuksessa raja-aidat nuorten ja aikuisten koulutuksen välillä poistuvat. Perustutkinnon jälkeen kaikilla on mahdollisuus joustavasti suorittaa tutkinnon osia täydentääkseen aiemmin hankittua osaamistaan, eikä kaikkea tarvitse aloittaa alusta. Tällöin opintonsa keskeyttäneiden syrjäytymisriski pienenee, opetusministeri Grahn-Laasosen muistuttaa.

Joustavuus ja päällekkäisyyksien purkaminen tuovat tehokkuutta

Vuosi 2017 on ammatilliselle koulutukselle taloudellisesti vaikein. Vuosina 2018–2019 on varattu yhteensä 30 miljoonaa euroa reformin toimeenpanoon.
Vuoden 2018 alusta alkaen uudistuksen vaikutukset alkavat näkyä purkaen päällekkäisyyksiä, lisäten joustavuutta ja oppilaitosten vapautta koulutuksen järjestämisessä. Vaikuttavuus, laatu ja tuloksellisuus ovat uudistuneessa ammatillisessa koulutuksessa oppilaitosten rahoituksen määrittäviä tekijöitä.

Teksti: Viestintätoimisto VCA
Kuva: Valtioneuvosto