Joustavuus ja yksilöllisyys korostuvat reformissa

Reformi on uudistanut ammatillista koulutusta entistä joustavammaksi ja yksilöllisemmäksi. Tutkintojen rakenteistaminen on lisännyt työelämävastaavuutta. Näin arvioi uudistushanketta SAK:n koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija Kirsi Rasinaho.

Reformi nousi Rasinahon mukaan tarpeelliseksi, koska opiskelijat tarvitsevat yksilöllisiä opintopolkuja erilaisten lähtökohtien takia ja osaamistarpeiden nopeasti muuttuessa.

− Nuorilla ja aikuisilla on eri tarpeet. Valinnaisuus ja yksilölliset opintopolut antavat enemmän työkaluja hallita entistä nopeammin työelämän murrosvaiheita. Reformi tarjoaa mahdollisuuden hankkia osaamista entistä joustavammin joko suorittamalla koko tutkinnon tai tutkinnon osia. Samalla paranevat valmiudet elinikäiseen jatkuvaan oppimiseen.

Työelämän murrosvaiheisiin kuuluvat muun muassa työtehtävien ja ammattien muutokset digitalisaation myötä. Samalla muuttuvat työn tekemisen muodot ja niiden vaikutus osaamistarpeisiin.

Reformin vahvuutena on hänen mukaansa se, että yhteisissä tutkinnon osissa perustaitojen merkitys on vahvistunut, niin kuin kaikkien tutkintotyyppien ammatillisissa tutkinnon osissa. Lisäksi opiskeluvalmiuksia tukevat opinnot tulivat kaikkiin opintoihin. Reformi säilytti myös jatko-opintokelpoisuuden ja oikeuden osallistua ylioppilastutkintoon.

Työpaikalla tapahtuva oppiminen lisääntyi

Yksi merkittävimmistä muutoksista on Rasinahon mukaan se, että työpaikalla tapahtuva oppiminen lisääntyi. Samalla laajeni työelämän vastuu kouluttajana ja arvioijana. Uutuudesta ei sinänsä ole kyse, vaan työelämän talkoohenkeä ammatillisen koulutuksen toteuttajana on jo testattu.

− Hyvää oli se, että koulutussopimusta koskevia säädöksiä ja vastuita koulutuksen järjestäjän ja työpaikan välillä selkeytettiin.

− Työpaikalla tapahtuvasta oppimisesta hyötyvät nyt aiempaa enemmän yritykset, jotka saavat uutta ajankohtaista tietoa ja arviointiprosessin myötä uusia työntekijöitä.

− Opiskelijan asema on selkeytynyt suhteessa aiempaan työssäoppimiseen. Laissa säädetään nyt aiempaa tarkemmin työajasta, henkilökohtaisen osaamisen kehittämisen suunnitelman mukaisesta opiskelusta, eri osapuolten vastuista ja sopimuksen purkamisesta. Lisäksi siirtyminen oppi- ja koulutussopimuksen välillä on tehty joustavaksi.

Laadusta ei saa tinkiä

− Ratkaisevaa reformin toteutuksen kannalta on, että työpaikalla tapahtuvan oppimisen laadusta ei tingitä ja että se pohjaa aina alan opetussuunnitelman perusteisiin. Myös lähiopetuksen riittävyydestä on huolehdittava, etenkin nuorten osalta.

− Riittävä teoriaosaaminen on pohja, jota työpaikoilla sovelletaan ja täydennetään. Monella alalla se on suorastaan välttämätöntä ihan jo työturvallisuudenkin näkökulmasta.

− Reformin myötä uudenlaiset ja opiskelijan tarpeen mukaiset yhdistelmät eri oppimisympäristöissä helpottuvat, mikä on myönteistä. Niiden toteutusta on kuitenkin tarkoin seurattava, jotta uudistus toteutuu aidosti.

Huomiota laadukkaaseen arviointiin

Rasinaho peräänkuuluttaa ammatillisen koulutuksen laadukasta arviointia, koska reformi kasvattaa ohjauksen ja arvioinnin tarvetta työpaikoilla. Uhkana on se, että työpaikat kuormittuvat liiaksi näyttöpaikkoina.

− Työpaikkaohjaajien osaamiseen ja ajankäyttöön tulee painetta. Keskeistä on se, kuinka jatkossa työelämän edustajat koulutetaan vaativaan ohjaus- ja arviointitehtäväänsä.

Lääkkeeksi Rasinaho ehdottaa, että reformissa on huolehdittava ohjaajien riittävästä kouluttamisesta ja yhdenmukaisesta arvioinnista, jonka tekevät opettajat yhdessä työelämän edustajien kanssa. Hyvin toimiva ohjaus ja arviointi varmistavat hänen mukaansa ammatillisen koulutuksen laadun ja elinikäisen oppimisen edellytykset kaikille. Näin luodaan edellytykset sille, että ammatillinen koulutus tukee kasvua ja työllisyyttä.

Kuva: Patrik Lindström