Ammatillisen koulutuksen uudistus haastaa johtajuuden

Ammatillisen koulutuksen uudistus on iso johtamiskysymys, sanoo STTK:n koulutuksen ja osaamisen asiantuntija Riina Nousiainen. Hänen mukaansa uudistuksen pinnan alla on pitkän aikavälin haaste, sillä reformi asettaa perinteiselle opettajuudelle uusia vaatimuksia.

Nousiainen harmittelee, että ammatillisen koulutuksen uudistuksesta käyty julkinen keskustelu leimautui pitkälti koulutuksen rahoituksen leikkauksiin, vaikka reformin tärkeydestä ja sen tavoitteiden oikeaan osumisesta vallitsi laaja yksimielisyys.

– Muutoksessa edetään konkretiaan ja käytäntöön, mennään entistä lähemmäs asiakasta ja oppijaa, lisätään joustavuutta ja siirrytään osaamisperusteiseen ajatteluun. Tällaista suurta kehitysaskelta ei voi ”taklata” nopeasti. Uudistuksen ja uudenlaisen toimintakulttuurin sisäänajoon vaaditaan aikaa ja vahvaa muutosjohtajuutta.

Oppilaitokset ovat lähtökohdiltaan erilaisia ja eri kokoisia. Yhteistä kaikille kuitenkin on, että opettajat tarvitsevat muutoksessa yhteistyöverkostoa ja työyhteisön tukea.

–Kukaan ei ole yksinään, vain oman osaamisensa varassa, kummoinenkaan asiantuntija, Nousiainen toteaa.

Huomiota myös aikuisopiskelijoihin

Riina Nousiainen huomauttaa julkisessa keskustelussa usein unohdettavan, että ammatillisessa koulutuksessa suurin osa opiskelijoista on aikuisia.

–Aikuiskohderyhmät ovat meille tärkeitä. Kerran hankitulla osaamisella ei työelämässä pärjätä enää eläkeikään saakka, vaan tarvitaan uudelleenkoulutusta, joustavaa lisäkoulutusta ja työvoimakoulutusta. Jo hankittua osaamista päivitetään ja sen päälle rakennetaan työuran aikana uusia taitoja.

Nousiainen korostaa, että ammatillinen koulutus on se julkisen koulutusjärjestelmän osa, joka toimii työelämän rajapinnassa. Tässä asemassa se on nopein väylä reagoimaan työelämän tarpeiden muutoksiin. Ammatillinen oppilaitos on parhaimmillaan osaamisen palvelukeskus, joka tuottaa työelämän kysyntään vastaavaa osaamista.

Keskustelussa on heitetty väitteitä, että vastuu ammatillisesta koulutuksesta on siirtymässä työpaikoille. Riina Nousiaisen mielestä oppilaitosten rooli ei uudistuksessa suinkaan pienene, vaan pikemminkin kasvaa.

Nuorten kyky tehdä valintoja on lähtökohta

Ammatillisen koulutuksen uudistus havainnollistuu Riina Nousiaisen mukaan tutkintorakenteen kehittymisessä. Opiskelijat päätyvät työelämään entistä laaja-alaisemmalla osaamisella varustettuina ja he ovat voineet rakentaa oman opintopolkunsa entistä joustavammin vastaamaan ajatustaan tulevasta työurasta.
–Koko uudistuksen lähtökohtaolettamus on, että nuoret ovat kypsiä tekemään valintoja. Ammattikoulutuksen puolella näitä valintoja kohdataan jopa lukiota enemmän. Nuoria ei saa jättää valintoineen yksin, vaan tarvitaan osaavaa ohjausta, tietoa siitä mihin valinnat vaikuttavat ja mitä vaihtoehtoja tehty ratkaisu mahdollisesti sulkee pois tulevalta uralta.

Riina Nousiainen sanoo, että lukio- ja ammatillinen koulutus kantavat yhdessä vastuun ikäluokan kouluttamisesta, niin että kaikki suorittaisivat vähintään toisen asteen tutkinnon.

–Lukiot ja ammatillinen koulutus tuottavat samanarvoista, vaikkakin erilaista osaamista. Siksi toimintamallit, jotka yhdistävät lukio-opintoja ja ammatillisia opintoja, ovat tärkeitä, hän huomauttaa.

Nuorille tietoa mielikuvien sijaan

Mielikuvien sijaan nuoret tarvitsevat ”kovaa” tietoa eri ammattialojen työllistymisnäkymistä, palkkatasoista ja uramahdollisuuksista, korostaa Nousiainen.

–Oppisopimuskoulutus on edelleen toimiva työkalu työelämän sisäänajovaiheessa. Sen kautta saa tietoa työelämästä. Myös matalamman vetovoiman alojen kiinnostavuus kasvaa, jos näkyvissä on työsuhde oppisopimuksen jälkeen.

Kuva: Liisa Valonen